Ehkä ensi elämässä...

Illalla sytytin valkoisen kynttilän. Ajatukseni kulkeutuu tahtomatta miettimään elämää, elämän tarkoitusta, elämän kohtuullisuutta ja kohtuuttomuutta. Onko jollekin annettu enemmän hyvää tai pahaa kuin jollekin toiselle? Onko kaikki kuitenkin vain sattuman kauppaa?
Vai sittenkin itsestä kiinni?

Elämä on lyhyt, sitä ei kannattaa tuhlata ikäviin, kateellisiin, pinnallisiin, pahaa mieltä tuottaviin tai ilmapiiriä sairastuttaviin ihmisiin. Elämää pitää elää tänään, ei huomenna, ei ensi kesänä, ei vasta eläkkeellä. Yllättäin voi huomata, että sitä huomista ei enää ole.

Lohdutuksesi huomista yksin jatkavalle tuttavalleni: Ehkä ensi elämässä