maanantai 31. joulukuuta 2012

Hyvvee uutta vuotta!

Odottelin tänään vuoroani Petosen täpötäydessä apteekissa. Viereeni istahti sawolaismummo, joka kaivoi kassistaan vuodelta nakki ja muusi olevan Nokian kännykän ja tyhjän pilleripurkin. Mummo näpytteli numeron ja puhkesi puhumaan:
"No minä vuoan tiällä."
"No tiällä Petosen apteekissa."

"Kää kahtomassa keittiöstä, siitä liäkepurkin kylestä mittee siinä lukkoo."
"Hö, että lukkooko siinä keelipiällys vae tavallinen piällys."
"No ei oo kiirettä, elä hättäele. Mää vuan raahassa, minun vuoro ei oo hetikään."

Hymyillen istuin vuoroani odotellen ja mietin miten ihanaa on juuri nyt istua sawolaisena omiensa joukossa.

HYVÄÄ JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Sama sawoksi:

Hyvvee tahi oekeestaan vielä parempoo vuuen alakua tahi oekeestaan vaekka koko tulevoo vuotta ite kullekkiin. Olokee onnellisia ja naattikaa tulevasta elekeekä turhaan murehtia valamiissa mualimassa!



lauantai 29. joulukuuta 2012

TE

Äiti-Kaija teititteli aikoinaan omaa äitiään ja luontevasti me lapsetkin Eeva-mummoamme opimme puhuttelemaan muodossa TE. Tapa tarttui ja vielä nykyäänkään en osaa sinutella, varsinkaan tuntemattomia, vanhempia ihmisiä. Kyllä se kukkahattutädin korvaan pahasti särähtää, kun Prisman kassatyttö- tai poika päräyttää 80-kymppiselle mummolle:"Tarviitko kuitin?"
Ei kaikkia nuoria silti huoli syyttää sinuttelusta... Alan itse selvästi siirtyä mummokategoriaan, kun tänään hississä nuorimies kysyi minulta:"Mihin kerrokseen TE oletTE menossa?" Oudolta tuntui, mutta sai minut hymyillen vastaamaan:"Nuori mies, yläkerrokseen, "alakerta" saa vielä odottaa."

Alesta löydetyt Aarikan kulkustontut ilahduttavat vielä keittiön pöydällä (onneksi näiden tonttujen kulkuset ovat hatuissa):
 
Ps. Tämä jouluvitsi jaksaa aina minua naurattaa:
Pukki sai muorilta kontin ja tontut nelinkontin :D


maanantai 24. joulukuuta 2012

Kaikki kauniit muistot

Kuusivuotias pikku-Tiina avaa pakettia äidin tekemässä punaisessa samettimekossa <3

Jouluna herkistyn muistelemaan lapsuuteni onnellisia jouluja Kuopion Niiralassa Birgit Ahokkaan runonsiivin...

Nyt mielessäin utuisen matkan teen
ja palaan muistojen lapsuuteen,
jolloin Joulu oli sadun ihmemaa
ja kaikki siinä kuin unelmaa.

Vaikka aika oli köyhä ja puutteellinen,
oli joulun tunnelma täydellinen.
Jostain äiti herkut taikoi ja loi
ne tyhjästä leipoen pöytään toi.

Tuoksui rakas kotimme kanelilta,
joulukuusen oksilta, omenilta,
joulupuuronkin aromi ihanalta,
kun se leijaili sieraimiin kannen alta.

Kunpa tunteet lapsuuden saisi takaisin
ne lapsille muistoiksi jakaisin.
Kaiken lämmön, hellyyden, rakkauden
soisin aarteeksi tulevien polvien.
 
RAUHALLISTA JA MUISTORIKASTA JOULUA KAIKILLE!

maanantai 10. joulukuuta 2012

Hiljaa hyvä tulee!

Viikonloppu vierähti Messukeskuksen koiranäyttelyissä sekä joululahjaostoksilla Helsingin keskustassa. Hotellimme nurkan takana oli ihana sisustuskauppa White On White, jossa oli myynnissä mm. Riviera Maisonin tuotteita. Löysinkin yhden ihanan tuotteen joululahjaksi ja sen halusin lahjapakettiin. Asiakkaita palveli iloinen nuori myyjätär, joka palveli asikkaita huolellisesti ja H I T A A S T I...
Edelläni oli kaksi asiakasta ja neito paketoi ensimmäisen asiakkaan lahjaa hitaaaaaaasti ja huolellisesti... Tässä vaiheessa Esa siirtyi viereiseen kahvilaan iltapäiväkaffelle ja minä jäin odottamaan vuoroani. Tulihan se lopulta noin 15 minuutin päästä ja lahjan oudompi muoto sai myyjättärelle aikaan harmaita hiuksia ja vieläkin hitaaaaampaa paketointitahtia. Tämän yhden paketin käärimiseen meni 10 minuuttia, katsoin aikaa kellosta. Kerrankin minulla ei ollut kiire minnekkään, joten hymyssäsuin kiitin myyjätärtä ja toivotin hyvää joulun odotusta.
Siirryin viereiseen kahvilaan, jossa Esa odotteli pöydällään tyhjä kahvikuppi ja luettu Hesari.


Muita löytöjä:
Kivityynyt

 
Joulun odotusta.

torstai 6. joulukuuta 2012

Tää talo on täynnä hulluja!

Itsenäisyyspäivän hidas aamu kruunattiin rauhallisella lukutuokiolla aamupäivällä. Fannin ystävä oli ollut yökylässä ja nuoret neidot heräilivät neidonkammiostaan yhdentoista aikoihin. Fanni avasi makuuhuoneemme oven ja ilmoitti "Me mennään aamutoimille Jupen luo." Johon minä hölmönä kysymään "No, miksi?" Ja vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä "Siks, kun tää talo on täynnä hulluja!" Arvaa nauroinko! On siis oppi mennyt perille, kun olen lapsilleni opettanut, että hullu saa olla, mutta ei tyhmä!

Alla: Äiti viihdyttää sairasta lastaan. Kuvat otettu muutama vuosi sitten, kun Fanni oli kuumeesta toipumassa.





lauantai 1. joulukuuta 2012

Kilisee, kilisee...

Kuvassa: Kristiinan kulkuset naulassa.
Huh hah hei, eilen kampuksella kilisi ja helisi! Perinteiset jokkupiulut juhlittiin hatutuksen vähentämisen merkeissä. Asu oli vapaa, mutta hattu pakollinen.
Näinä ankeina aikoina, ankeutta lisätään mm. vähentämällä pikkujouluja. Myöskään meillä ei juhlittu firman piikkiin. Sen me ei annettu masentaa vaan juhlat järjestettiin "ommaan piikkiin".
Herkullinen puffee-pöytä tilattiin Pitopalvelu Arinasta, ruoka oli todella hyvää mm. käsinleivottja karjalanpiirakoita, ruokaisia salaatteja, coctaillihapullia, nakkikääröjä, piirakkaa ja lusikkaleipiä NAM!
 
Karaokea laulettiin korkealta ja kovaa...kiitos ja anteeks.
Korkeatasoisesta ohjelmasta ei luovuttu, vaan Office Girls esiintyi saaden raikuvat aplodit.
Puolilta öin poppoo suuntasi keskustaan. Jälkeen jäi yhdet silmälasit, puol pönikköö punkkua(lattialla) ja yhden tuhkimon molemmat kengät.
 
Alla Office Girlsien uudelleen sanoittama ja sovittama Juice Leskisen perinteinen Sika joululaulu:
 
 
 

Jokkupiulut meillä on marraskuussa,
on kaikilla hattu ja napse suussa.
Ennen firmasta juhlat tarjottiin,
nyt jyrkästi EI meille sanottiin.
Kaikki laulaa: Kampusjuhla on ehdotoooon…

Teku on nyörit tiukalla,
Liku myös yhtä piukalla.
Kampus nyt omaan laskuun juo,
kampus se joulumielen tuo.


Minä lehdestä meidän reksiä katsoin,
kärsivin ilmein "Velluko maksoi?"
Jouluna sotkuja muista en,
vaan kampusta oottelen iloiten.
Kaikki laulaa: uusi kampus on ehdoton


Kepa me sinne muutetaan,
Kepa me kaikki sovitaan.
Onks pakko, jos ei haluukaan?

katos kun ei oo rahaakaan.

Matkalaskuja yritetään Populukseen työntää,
matkaluvan kk ehkä myöhässä myöntää?
Olli laskua katsoo ja kääntää pään,
kaikkea ei voi hyvittää!
Kaikki laulaa: Populushan on mahdoton!


Kepa on johto matkoillaan,
meillä palkat pian katkoillaan
Kepa ja taas säästetään
Kepa ja itku päästetään.


On Santraan laitettu tietoa kyllä,
tieto ei silti kaikille yllä.
Petteri kynänsä teroittaa
ja kaikkia Santrassa muistuttaa.
Johto vaatii: Santran luku on ehdoton!


Santra lopulta kertoo sen
ekan YT-tuloksen.
Santra, miten tää kestetään.
Santra, sen sulle selvittää.


AHOT, se on nyt muotiaaaa...
AHOT, kuuminta hottiaaaa...
AHOT, kaikkien huulillaaaa....
AHOT, onnistuu tuurilla!

Koulu täynnä on Reppua, Wippiä, HOPSia,
hanketta, ohjetta, tietenkin Opsia.
Kun loppuu rahat ja päättyy työ.
Ollaanko ennee jälellä myö?

Mikä ei tapa, se vahvistaa.
Mut ihme, jos ei ala ahdistaa.


Siks meillä taas omat juomat on,
ja meno on aivan hervoton.

Liku, tralalalalalaaaa

Teku, tralalalalalaaaa
Kepa, tralalalalalaaaa
Kampus, kyllä hatuttaa!