keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä...

Ei ehkä ihan ensimmäisenä noussut Bertta-mummon mieleen Ateenalaisten laulun sanat "Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut, taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin..." kun saattoi maan poveen kaksi ainoaa veljeään; ensin 33-vuotiaan Vilhon ja sitten perään 32-vuotiaan Martin. Mummo kertoi, että hänen hiukset muuttuivat helmenharmaaksi yhdessä yössä tuon suuren surun kohdatessa. Sukunikin siis maksoi korkean hinnan siitä, että  nyt saamme juhlia Suomen 100-vuotiasta syntymäpäivää!
Kuopion sankarihautausmaalle kokoontui aamulla satoja ja taas satoja suomalaisia kunnioittamaan sankarivainajia! Löysin satojen hautojen joukosta myös isäni enojen Vilhon ja Martin haudat. Ilman suomalaisten sisua ja päättäväisyyttä sodassa Kuopionkin kaduilla hyvän päivän sijaan toivotettaisiin Здравствуйте!

torstai 30. marraskuuta 2017

Come on baby light my fire!

Kynttilöiden suurkuluttajan koti pursuaa loppuunpalamattomia kynttilänjämiä. Aiemmin värkkäsin niistä uusia kynttilöitä ja kananmunakennosytykkeitä. Pinterestin ihmeellisessä maailmassa surffatessani eteeni läpsähti jämäkynttilöistä taiottuja sytykesipsejä!
Jep kokeilemaan! Pussi vanulappuja, serviettejä sekä kynttilänjämiä.
Kynttilänjämät sulatin pienessä kattilassa. Servieteistä leikkasin vanulapun kokoisia ja muotoisia paloja. Servietinpalan asettelin vanulapun päälle ja kastoi pinsettien avulla sulaan kynttilämassassa. Kuumat sipsit laitoin kuivumaan leivinpaperin päälle. Helppoa, halpaa ja hyödyllistä!

Alkuperäinen ohje löytyy Willasarkko sivulta.
PS. Kuparipannu-kirppikseltä jouluiloa tuottamaan löytyi Sia:n valkoinen kauris tuikulle.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Hyvää isänpäivää... sinne jonnekin...

Marraskuun lopussa on kulunut vuosi rakkaan Ville-isän kuolemasta. Suru on vuodessa muuttunut pikku hiljaa kauniiksi muistoiksi ja kiitollisuudeksi kaikesta mitä hän minulle opetti. Isän perintönä opin rakastamaan ja kunnioittamaan luontoa sekä muita ihmisiä. Opin olemaan rehellinen ja luotettava. Opin suhtautumaan työn tekoon sen vaativalla vakavuudella "mitä ikinä teetkin, tee se kunnolla". Samoja arvoja soisin myös kanssaihmisten noudattavan!

Tänään isien kunniaksi Näkinpolulla tarjottiin kaffeen kera klassisesta Ellen Svinhuvudin kakusta inspiroitua Ellenin kääretorttua. Alkuperäinen ohje löytyy Kinuskikissan sivulta.
Oman isän muistolle sytytin kynttilät ja lähetin halauksen sinne jonnekin...



lauantai 23. syyskuuta 2017

Kasvattamisen sietämätön keveys!

Koirabisnes on miljoonabisnes! Kas kummaa, miten hyvin miljoonat ovatkin onnistuneet kiertämään Näkinpolun "rahasampo kennelin". Ja jos oikein innostuu ynnäämään, niin reilusti miinuksella ollaan.
Terveiden, mukavaluonteisten ja rotumääritelmänmukaisten koirien kasvattaminen on haasteellista ja pitkäjänteistä työtä. Pienessä mittakaavassa kasvattaminen on vielä haasteellisempaa, varsinkin kun jalostuskoirat ovat perheenjäseniä, joista ei haluta luopua, vaikka jalostusura olisi jo taaksejäänyttä elämää.
Pienen kotikennelin tukipilarit ovat oikein valitut ja yhteistyökykyiset sijoituskodit sekä samoja arvoja jakavat yhteisomistuskoirien perheet. Olen onnistunut vuosien saatossa saamaan ympärilleni ihania ihmisiä, joiden kanssa yhteistyö on sujunut paremmin kuin hyvin. Ehkäpä olen hoitanut myös omat leiviskäni oikein, kun yhteistyö on ollut hedelmällistä jo vuosikymmenten ajan useiden perheiden kanssa. Olen vilpittömästi kiitollinen ihmisille, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä vuosien saatossa, jakaa ilot ja joskus myös surut.

"Hillittömän kasvattamisen" lomassa ehdin taas kirpputorille ja löysin hienot 50-luvun teakpuiset salaattiottimet parilla eurolla ja Vallilan höyhenenkevyet Lumi-kuosiset verhot makuuhuoneeseen.




keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Jääpalloja ja Sarjaton sarja

"Huh hellettä" sanoi sawolainen pakkasella. Lomaa on vietetty kokolailla viileässä ja lisäksi suht sateisessa säässä, joten kirppareita ja alekauppoja on kierretty.
Viikko sitten Kuopion torilla, mualiman navalla, oli suurkirppis. Mukaan kirppiksestä Näkinpolulle lähti kuusi kappaletta TODELLA halvalla valkoisia Iittalan Sarjaton sarjan Letti pullalautasia. Lautaset olivat vielä kaupan paketissa ja 4 euron kappalehinta oli lähes ilmainen!




Lapsuuden makumuistoihin pääsin Olympia sulatejuuston ja paahdetun Fazerin vehnäpaahtoleivän muodossa. Lapsuuteni aamupalat Niiralassa koostuivat wanhanajan kaakaosta ja paahtoleivästä, jonka päällä oli usein juuri ko. sulatejuustoa. Hienoa, että Olympia juusto on vielä samanlaisessa pakkauksessa kuin 70-luvulla.

Helteitä odotellessa jääpaloja tai paremminkin jääPALLOJA tehdään alelaarista löytyneellä hauskalla muotilla, josta saa ihanan pyöreitä suurehkoja jääpalloja.
Näkinpolun sidukkalasiin tarvitaan siis jatkossa vain yksi jääpala.




maanantai 1. toukokuuta 2017

Wappuajelulla!

Lapsuuteni aina aurinkoisiin ja lämpimiin vappuihin kuuluivat sima, tippaleivät, vappuhuiskat ja vappuajelu. Kerran vuodessa Koposen klaani hyppäsi kananpojankeltaiseen kuplavolkkariin (rekisterinumero KF-425, mitenkähän minä tuon muistan?). Niiralasta hurruutettiin Linnanpellolle Gottlundinkatu yhdeksään, napattiin Bertta-mummo ja Antti-ukki mukaan "wappuriehaan". Sopu antoi sijaa, kun kuplassa ähisi isä-Ville, äiti-Kaija, Juha, Anu ja minä sekä ukki & mummo ja usein myös Kirsi-serkku. 
Wappuajelun reitti oli joka vuosi sama, ensin Väinölänniemelle sieltä Puijolle ja lopuksi Neulaniemen kärkeen katsastamaan jäätilanne. Ajelun jälkeen aikuiset suuntasivat vappulounaalle Iso-Valkeiselle. Lapsia ei otettu mukaan ja syykin kerrottiin: "Ette työ kuitenkaan jaksa syyvä koko rahan eestä, männöö rahat hukkaan!" 
Kuvassa Puijon tornin juurella Antti-ukki, Juha, Bertta-mummo, Kaija-äiti ja edessä vasemmalta Anu, Kirsi-serkku ja minä uudessa ihanassa kevättakissa ja hatussa. Vuosi oli 1973.

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Faunaa ja pupuja

Pitkästä aikaa blogin kimpussa!
Kevättä odotellaan myös Sawon mualle, mutta ohi näyttää menevän. Huhtikuuta jo huiteloo, mutta lunta tai räntää sataa ja takapihalla vielä lunta 20 cm. Missä luuraa neiti Kevät?
Harmaan palmusunnuntain kirppiskierroksella sentään tehtiin pari hienoa löytöä! Oiva Toikan sininen yhden litran Fauna -kulho saatiin kotiin pilkkahintaan.
Ja kaksi söpöä keraamista pääsiäispupua saavat kaunistaa Näkinpolun palmusunnuntain pöytää kera hyvin itäneen rairuohon. Mukavaa palmusunnuntaita ja pääsiäisen odotusta!