26 päivää & 19 tuntia & 17 minuuttia

Näin kauan olen viettänyt aikaa Facebookissa 6.11.2007 lähtien. Ajatella, lähes 27 vuorokautta yhtäjaksoisesti Naamakirjassa! Ehkäpä elämäänsä ja aikaansa olisi voinut käyttää hyödyllisemminkin, mene ja tiedä. Nyt on aika tehdä "vähän" muutakin kuin notkua FB:ssa! Eilen kirjakaupasta hankittu virkkauskirja odottaa tietokoneen vieressä avaamista ja Fannin kauhuksi olen selaillut Marttojen kotisivuja. Uskallatko sinä katsoa oman FB-aikasi?
Jää nähtäväksi millaiset vierotusoireet tästä tulee, lieneekö markkinoilla jo FB-vieroituslaastareita?

PS: Joskus elämä on yhtä juhlaa ja joskus ruusunpiikeillä tanssimista. Aamun vitutuskäyrä on hieman laantunut, mutta eipä paistanut aurinko taaskaan risukasaan. Elämä on!

Ihmisen paras...vai pahin ystävä?

Yle esitti juuri mielenkiintoisen ja valitettavasti kovin provokatiivisen ohjelman Suomessa asuvista, vaikeasti hallittavista tai vaarallisista koirista/koiraroduista (MOT -Ihmisen vaarallisin ystävä). Henkilökohtaisesti en voi sietää minkäänlaista aggressiivisuutta miltään koirarodulta. Iso osa vaikeuksista olisi vältettävissä, jos ihmiset osaisivat valita itselleen sopivan koirarodun.
Yksi asia mitä olen aina ihmetellyt on se, miksi Suomeen täytyy rahdata kaiken maailman harvinaiset koirarodut kaikista maailman kolkista? Jos iivan tiirassa FCI hyväksyy uuden koirarodun ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustaja, kun tietää, että kohta tämän rodun yksilö viilettää Suomen koiranäyttelykehässä! MIKSI?

Toinen asia mitä olen aina ihmetellyt on se, miksi tavallisen koiraharrastajan täytyy opettaa koiralleen suojelua? Mielestäni ainoat ihmiset, jotka tarvitsevat suojelukoiria ovat poliisit, armeija ja vartijat.

Tikkaria ja vanhaa tavaraa

Leivontamaailmaa on jo jonkun aikaa villinnyt kakkutikkari- eli cake pop-buumi. Tänään minäkin liittyin cake pop -kerhoon, kun leivottiin Fannin kanssa näitä tikun nokassa keikkuvia kaunokaisia. Harvoin leivonnassa saa lopputulokseen pettyä, mutta tänään niin kävi. Sanonta "moni on kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä" kuvastaa erinomaisesti näitä leivonnaisia. Leivoimme Fannin kanssa kakkutikkarit Valion ohjeella: Cake pops eli kakkutikkarit, tässä ohje linkitettynä, jos joku haluaa tikkareita testata.
Tikkarit ovat suuritöisiä, imeliä ja kauniita katsella. Maku muistuttaa kovasti vanhaa klassikkoa Perunaleivosta. Kakkutikkarit voisivat hyvin korvata lastenkutsujen täytekakun, mutta minun makuhermoja nämä Kaken Popsit eivät kyllä hivelleet.

PS: Sunnuntain kirpparikierrokselta löytyi kuvan ihana Arabian Osteri-kahvikuppi kahvikuppikokoelmaani.

Sitten ensi vuonna hän, saapuu lailla ystävän...

Huomaa, että vuosi on vaihtunut, kun kauppojen lehtihyllyt pursuavat lehtiä, jotka ovat täynnä jumppa- humppa- sekä dieettiohjeita. Yltäkylläisyydessä pyhät mässäilleet ihmiset tarttuvat epätoivoissaan siihen viimeiseen oljenkorteen; jospa tämä sittenkin toimisi!
Vuosien varrella olen itse kokeillut kaalisoppadieettiä, hedelmä-vihannesdieettiä, Painonvartijoiden dieettiä jne.jne.jne. Muutama kilo on kuurilla painoa pudonnut, mutta aina kilot ovat tulleet takaisin, joskus jopa tuplana. Pari vuotta sitten kuuminta hottia dieettirintamalla oli karppaus. Muutamat ystävänikin siihen hurahtivat ja niinhän siinä kävi, ettei yhdellään tainneet pudotetut kilot pysyä poissa, vaan palasivat vyötärölle muutamassa kuukaudessa, kun karppausinto loppui. Yksi tuttavani pudottaa parin vuoden välein painoaan parissa kolmessa kuukaudessa parikymmentä kiloa ja lihoo parissa vuodessa taas takaisin vähintään samoihin kiloihin, siinäpä "terveellistä" jojoilua kerrakseen!
Ihmiset ovat kovin huolissaan ylimääräisestä painostaan ja ulkonäöstään, mutta monikaan ei ole huolissaan liiallisesta alkoholinkäytöstään tai tupakoinnistaan, vaikka syytä ehkä olisi enemminkin huolestua niistä kuin muutamasta ylimääräisestä liikakilosta! 
Kukapa ei haluaisi olla terve, nuorekas, hoikka ja hyvännäköinen. Jokainen kilojen kanssa tuskaileva laihduttaja tietää, että helppo on pudottaa painoa, mutta vaikea pysyä saavutetuissa mitoissa. Mutta sen tiedän, että yksi dieetti toimii takuuvarmasti ja se on PIDÄ TURPA KIINNI -dieetti!
Ihmedieeteillä pudotetuille kiloille voi hyvin laulaa vanhaa joululaulua:

Muuttiko leipuri Hiiva?

Vuosi vaihtui rakettien ja kuoharipullojen paukkeessa ystävien ympäröimänä. Juhlan jälkimainingeissa sisäinen leipuri Hiivani alkoi nostella päätään, kun tuijotin TV:stä Koko Ruotsi leipoo-ohjelman jaksoa, jossa kotileipurit leipoivat pullaa.
Helppo nakki! Mainostauolla Kenwood pöydälle, maito lämpiämään, muut pulla-ainekset esiin ja masiina jauhamaan. Luotto-Kenwood hyrisi keittiössä, pyörittäen ihanaa sitkoa taikinaan, kun jatkoin rauhassa ohjelman katselua olohuoneessa. Seuraavalla mainostauolla taikina kohoamaan ja takaisin TV:n ääreen. Ohjelman loppupuolella naureskelin Esalle, miten huonoja pullanleipojia naapurimaassa onkaan, jos tässä leipoo "kivipullia" kunkkumaan kotileipojakerma!

Ohjelman jälkeen suunnistin keittiöön taikomaan taikinastani kuohkeita korvapuusteja...niin luulin, mutta taikina oli ja pysyi kulhon pohjalla litteänä ja lässähtäneenä! Ei voi olla totta, näin EI koskaan käy minulle, ei ainakaan tavallisen pullan kanssa. Pakko oli myöntää pullatappio ja alkaa etsimään syytä moiseen ja löytyihän se: elokuussa vanhaksi mennyt kuivahiiva, joka ei enää toiminut! V...utti niin kovasti, jos ei olisi seuraavana päivänä ollut työpäivä Krissen Kenwood olisi saanut heti uuden taikinaurakan, vaikka kello oli jo lähes puoliyö.

Tänään oli revanssin paikka ja leipuri Hiiva oli muuttanut takaisin Näkinpolulle. Back in  bulla business!