Vuoden vaihtuessa...

Vuoden viimeisenä sunnuntaina ajelin, joulun paluuliikennettä väistellen, Oulun seudulle mäyräkoiraneito Lillan torkkuessa Pirkon etupenkillä. Laulussa kerrotaan Saku Sammakon kosiomatkasta, mutta koiramaailmassa kosiomatkalle ei yleensä lähde sulho vaan morsian! Mäyräkoiran kosiomatkalta ei tavallisesti kotiin tarvitse palata tyhjin käsin...tai siis tyhjin vatsoin...ei tälläkään kertaa. Kauan ei tarvinnut odotella, kun kuului niks & naks ja päästiin Lillan kanssa takaisin baanalle nokka kohti kotia. Onnellisissa merkeissä siis lopeteltiin vanha vuosi. Helmi-maaliskuun taitteessa voidaan odotella matkan satoa pentulaatikkoon tuhisemaan.
Illalla poksautetaan kuohari, muistellaan mennyttä ja unelmoidaan tulevasta. Jospa Näkinpolulla kuuluisi alkuvuodesta muidenkin kuin mäyräkoiran pentujen tassujen töminää. Jää nähtäväksi, mitä vuosi 2014 tuo tullessaan. Saako vuosien unelmointi pisteen jo tulevana keväänä? Hyvä on kuitenkin muistaa, että ilman unelmia elämästä puuttuu jotakin hyvin oleellista.