Viisitoista vuotta sitten saavuit laivalla Ruotsista. Astelit reippaasti ulos boksista, boksista jonka ystäväni toi tullessaan minulle Ruotsin voittaja-98 näyttelyssä käydessään. Tuolloin en tiennyt miten paljon rakkautta ja uskollisuutta oli pakattu tuohon muoviseen pieneen laatikkoon.
Olet kulkenut rinnallani elämän tyynessä ja myrskyssä, kuivannut poskiltani ilon ja surun kyyneleet. Viisitoista vuotta olet kulkenut varjona kintereilläni, levännyt vieressäni sohvalla ja AINA kotiin tullessani heiluttanut vimmatusti häntääsi, niin että koko pieni musta koira on heilunut hännän mukana. Viisitoista elämänmakuista vuotta olemme saaneet viettää yhdessä, toivon että edessä on vielä monta onnellista yhteistä vuotta.
Eeva Kilven runon siivin kiitän sinua Rakas Bändi:
Kun koirani katsoo minua, alan epäillä että Jumala
sittenkin on olemassa ja luonut koiran ja vain hänet.
Tehnyt sen huolellisesti, puhaltanut hänen
sieraimiinsa elämän hengen, ja että kaikki muu mikä on,
on syntynyt siinä ohessa, vahingossa ja sattumalta,
heidän peuhatessaan.
sittenkin on olemassa ja luonut koiran ja vain hänet.
Tehnyt sen huolellisesti, puhaltanut hänen
sieraimiinsa elämän hengen, ja että kaikki muu mikä on,
on syntynyt siinä ohessa, vahingossa ja sattumalta,
heidän peuhatessaan.
2 kommenttia:
Nyyh..tuli kyyneleet silmiin.
Niin ihana kertomus Ystävästä.
Onnea Bändi!
-Malla-
Kyyneleet valuivat myös täällä, kun tätä rustasin :)
Lähetä kommentti