sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isä

Minä muistan ne lapsuuden retket
ja metsän ja lumiset puut.
Minä muistan ne kuultavat hetket
iltataivas kun ruskottuu.

Minä muistan kun juurelle puiden
vihdoin ilmestyi kesämaa.
Sieltä keralla siskojen muiden
löysin kirpeää puolukkaa.

Minä muistan ne lapsuuden ajat
ne iäksi muistoihin jää.
Minä muistan ne leikit ja majat
ja veljeni pellavapään.

Minä muistan ne variksensaappaat
joka kesä ne aina sai,
tästä kaikesta varmaankin arvaat
oli lapsuus tuo onnekkain!                                                         
-Elsa Oksanen-                                                  Hyvää isänpäivää Ville-isä!
 

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

IHANA RUNO JA IHANA KUVA!
t:Aija

Kristiina kirjoitti...

Isän tyttönä aina isän kainalossa
<3

Anonyymi kirjoitti...

<3 Niin kaunis runo <3
Omaa isää muistellen pilven reunalla <3

t.Jaana