Myönnän, olen yliherkkä äiti! Maalaan piruja seinälle heti, kun ja jos tyttäreni ei vastaa puhelimeen ajallaan, ei saavu kotiin silloin, kun on sovittu jne. Ne kerrat, jolloin en syystä tai toisesta ole saanut häneen yhteyttä, tulen huolesta lähes sairaaksi. Ja kun hän on vihdoin tullut kotiin on kommenttini ollut aina:"Missä ihmeessä oot ollut? Miksi et ees soittanut? Olen ollut niin huolissani, hyvä että en jo poliisille soittanut!"
Alkuviikosta Fanni oli mennyt koulun jälkeen kaupungille, ilmoittamatta siitä ennakkoon minulle ja saapui Näkinpolulle vasta klo 17.00. Tällä kertaa en soitellut hänen perään, kun hän mainitsi edellisenä päivänä ohimennen menevänsä EHKÄ kaupungille.
Klo 17.00 neiti, lähes 14-vee, saapui teatraalisesti keittiöön ja sanoi paheksuvasti: "Miksi et ees soittanut? Hyvä että en jo poliisille soittanut, kun sinusta ei kuulunut mitään!"
Niinpä, ei ole omena kauas puusta pudonnut!
Minulle hän on aina minun pikku-tyttö!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti